Olen vasta 36-vuotias koiraharrastaja sekä puolustusvoimien virkakoiraohjaaja. Perheeseeni kuuluu  avovaimo Elina sekä malinoisurokset  Niilo, Eemeli ja saksanpaimenkoirauros Jyrki sekä Ellun bokseriuros Randy (Macondon Yahoo).

Koiraharrastus alkoi vuonna 1995, kun heräteostoksena näköhavaintoon perustuen ostin belgianpaimenkoira tervuerenin (Mustanaamion Kublai Khan). Tämän kanssa harrasteltiin hakua ja jäljestystä sekä käytiin muutamissa toko-kokeissa. Tuolloin harrastaminen ei ollut kovinkaan tavoitehakuista. Toinen näyttelylinjainen tervueren (Ducharmer Salute di Notte) tuli vuotta myöhemmin. Näihin aikoihin otin ensiaskeleet suojeluharrastuksen parissa. Pian kuitenkin valkeni, etteivät tämän linjaisten koirien ominaisuudet käyttöpuolella vastanneet odotuksiani, joten harrastaminen oli enemmänkin harrastelua.
Ensimmäisen käyttölinjaisen Malinoisin hain vuonna 1999 Tanskasta Daneskjoldin kennelistä. Daneskjold Saxo oli äärimmäisen voimakasviettinen koira. Sen puutteet kouluttamisen suhteen tulivat esiin varsinkin jäljellä. Saxo eli "Oskari" oli vietissään todella kova ja käsittelyä kestävä koira, mutta matalassa vietissä erittäin herkkä ja "ohjaajapehmeä". Lisäksi sillä ei ollut hyvä ruokahalu. Jälkeä en saanut koskaan riittävän varmaksi, jotta Oskarin kilpailu-ura olisi lähtenyt käyntiin. Oskarin elämäntehtäväksi tuli olla purevana osapuolena polttareiden juhlakaluille ym. näytöksiin sekä lujat hyökkäykset omaavana Saksanpaimenkoiraliiton maalimieskokeen lopputesteissä. Vuonna 2004 IPO -SM kilpailuissa Oskari nähtiin nolla-koirana. Vuonna 2006 Oskari lähti viettämään eläkepäiviään uudelle omistajalle. Oskari kuoli tapaturmaisesti jäätyään auton alle helmikuussa 2007.
Vuonna 2001 tuli taloon Niilo eli Mecberger Birger Jan ja Mia Skogsterilta. Vajaan vuoden ikäisenä Niilo siirtyi puolustusvoimien omistukseen ja toimii Kaartin Jääkärirykmentissä ohjauksessani virkakoirana. Normaaleiden tehtäviensä lisäksi Niilo on koulutettu etsimään räjähteitä ja aseita (AES). Tämän lisäksi Niilolla harrastetaan IPO:a. Matkalle on mahtunut onnistumisia ja epäonnistumisia mikä selvinneekin kilpailuhistoriasta. Niilon hyviä puolia ovat ehdottomasti toimintakyky, rohkeus ja itsevarmuus. Se työskentelee voimakkaassa vietissä, mutta sen saalisvietissä on puutteita. Koulutuksellisesti tämä on tuonut haasteita ja viettienergiaa tekemisiin onkin jouduttu hakemaan aggressiota hyväksi käyttäen. Niilon suurin puute on otekäyttäytyminen, jonka rakentaminen kilpailutilanteisiin on ollut haasteellista.  Loistava maalimies ja hyvä ystäväni Marko Koskensalo on hienosti asiaa rakentanut ja kiittää saan myös ystävääni Juha Korria koiran kouluttamisesta. Niilo on hieno koira ja sen kouluttaminen on opettanut minulle valtavasti, mutta ominaisuuksiensa puolesta sitä ei käytetä jalostukseen.

Lisäksi minulla on ollut lukuisia muita koiria, joita olen koulutettuani välittänyt eteenpäin siviili- ja virkapuolelle. Näistä mainittakoon Aras van Joefarm IP3 (om. Katja Lumen), Pois Kottoo Otus (virkakoirana Poliisilla), Casper (virkakoirana Poliisilla R.I.P.), Mecberger Dumari (om. Poliisikoiralaitos),  Mecberger Ferguson (om. Jaani Vatanen-Laine), Mecberger Hertta (om. Johanna Franzén)

Tällä hetkellä Niilon lisäksi minulla on Mecberger Eemeli, joka tuli taloon vuoden ikäisenä. Erinomainen koira, jonka ominaisuudet ylittävät kouluttajan taidot. Eemelin kanssa tavoite on  tulevaisuudessa kilpailla IPO:ssa.
Omien koirien kouluttamisen lisäksi minulla on n. 20 koiraa ohjaajineen, joille toimin maalimiehenä suojelussa. Harjoittelu tapahtuu milloin missäkin Helsinki - Lahti akselilla. Ryhmässä on malinoiseja, saksanpaimenkoiria, rottweilereita  jne. Maalimiesopinnot sain Saksanpaimenkoiraliiton maalimieskoulutusjärjestelmästä, joka on vertaansa vailla. Pätevöidyin heinäkuussa 2007.

Suurimmat saavutukset maalimiesuralla toistaiseksi on näyttelylinjaiselle groenendalenille (Black Masters Peppery Packet om. Elise Luttinen) saavutettu IP3 koulutustunnus. Tämä vaati verta, hikeä ja vaikka mitä, mutta tulos saatiin. Lisäksi myös koirat, joita olen ollut rakentamassa arvokilpailutasolle.

Tulevaa kasvatustyötä ideoin impulsiivisesti ehkä noin sekunnin ja päätin ottaa nartun taloon, tosin kyseinen koira Mecberger Hertta "Pulmu" ei täyttänyt kriteereitäni kasvatusmielessä, joten koiran omistaa nykyään Johanna Franzén  ja se harjoittelee ryhmässäni maalimiehenään hyvä ystäväni Jyrki Kyllönen. Tavoitteena on jalostaa ihannoimaani Malinoisia joka on terve ja jolla on voimakas aggressio sekä saalisvietti. Se on itsevarma, sosiaalinen, toimintakykyinen ja omaa hyvän hermorakenteen. Tämän lisäksi se puree lujaa syvillä otteilla ja sen hyökkäykset ovat nopeita.

Kasvatusperiaatteet ovat selkeät: ulkomuotojalostus muun kuin terveyden kannalta pilaa koirien käyttöominaisuuksia - vain luonne ja terveys merkitsevät.

Harrastus koirien parissa on antanut minulle paljon. Oman kehittymisen lisäksi olen saanut lukuisia hienoja ystäviä ja harrastuskavereita. Paljosta saan näitä ihmisiä kiittää.

Tuukka Nikola